Tämä on myös SIMCharactersin toimitusjohtajan Jens Schwindtin visio.

Hän on myös vastasyntyneisiin erikoistunut lastenlääkäri. Tässä kaksoisroolissa hän on johtanut organisaatiotaan yli kymmenen vuotta kestäneellä koulutuksen ja potilasturvallisuuden kehitysmatkalla. Se on vienyt hänet ympäri maailmaa tapaamaan tuhansia samanhenkisiä ihmisiä. Kaikissa kohtaamisissa toistui sama kysymys: mitkä ovat ne avaintekijät, joita tarvitaan optimaaliseen koulutusympäristöön, joka tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille tarvittavaa osaamista?

Lyhyesti sanottuna kyseessä on simulointimetodologian uudelleenkalibrointi. Kyse ei ole siitä, mitä koulutetaan, vaan siitä, mikä on paras lähestymistapa ja ajattelutapa koulutukseen? Pyrkimys luoda yhteys materiaaliin, joka ylittää pelkän osaamisen ja taitojen kehittämisen elementin ja herättää osallistujissa lisäksi myös aitoja tunnereaktioita, sillä tämä lisää sitoutumista, empatiaa ja sopeutumiskykyä.

Jens kutsuu tätä suurten tunteiden simulaatioksi.

"Mitä syvemmälle menemme skenaarioon ja pohdimme todellista tilannetta, sitä paremmin voimme valmistaa oppijoita olemaan läsnä ja auttamaan ihmishenkien pelastamisessa."

Jens on pitänyt koulutuksia ja suorittanut simulaatioita erilaisilla tekniikoilla ja opetusmenetelmillä jo pitkään. Aina tilaisuuden tullen hän halusi laajentaa harjoituksia, etenkin inhimillisyyden osalta. Anatomisesti oikein muotoillun hengitystien intubointi on nimittäin aivan eri asia kuin oikean hengitysvaikeuksista kärsivän lapsen intubointi henkisesti erittäin stressaavassa tilanteessa.

Hän halusi lähestymistavan, joka ei rajoittuisi pelkästään visuaaliseen todentuntuisuuteen. Ei riitä, että simulaatio näyttää aidolta ja toimii todenmukaisesti, vaan simulaation tulisi myös jäljitellä inhimillisiä tunteita, jotta se aiheuttaisi inhimillisiä tunteita simulaation suorittajissa.

Jens haastoi meitä jatkuvasti sen suhteen, miten voisimme luoda mahdollisimman realistisen harjoitteluympäristön vastasyntyneiden hoitoon. Kaikilla lääketieteen aloilla, mutta aivan erityisesti vastasyntyneiden hoidossa eli neonatologian alalla, henkilökunnan täytyy olla optimaalisesti valmistautunut näiden kaikkein haavoittuvimpien potilaiden hoidon vaatimuksiin. Oikeilla vastasyntyneillä harjoittelu ei tietenkään tule kysymykseen.

Siksi tähän täytyi kehittää uudenlainen ratkaisu. Jens oli aiemmin tehnyt yhteistyötä lentäjien kanssa ja huomannut, miten he kaikki kehuivat lentosimulaattoreiden olevan miltei todentuntuisia. Tämä oli se taso, jolle hän halusi päästä myös lääketieteellisessä simulaatiokoulutuksessa.

Hän teki pohjatyötä konsultoimalla lääketieteen asiantuntijoita, erikoistehostesuunnittelijoita, biolääketieteen insinöörejä sekä laitteisto- ja ohjelmistosuunnittelijoita (Jens muisteli, kuinka tiettyjä läpimurtoja saatiin aikaan keskustelemalla ainutlaatuisessa paikassa toimivien insinöörien kanssa): "Useimmissa sairaaloissa älykkäimmät ihmiset löytyvät kellarista. He ovat insinöörejä, jotka odottavat lääkäreiltä ideoita, joita he voivat sitten kehittää edelleen").

Hän loi jotakin uutta: todenmukainen ulkoinen ja sisäinen anatomia, iho, joka tuntui ihmisen iholta, ja oikeat ihmisen karvat sekä hiukset. Simulaattorin sisältä löytyvät kaikki huipputekniset toiminnot, jotka mahdollistavat monenlaiset lääketieteelliset toimenpiteet ja suoritusten tallentamisen.

Tämä oli kuitenkin vasta kehityspolun alku. Ensimmäinen toteutettu simulaattori oli ennenaikaisesti syntynyt Paul-vauva. Sen nimi oli pelkkä Paul aivan tarkoituksella.

Paul sai pian seurakseen Emilyn ja Emman. Tälläkin oli tarkasti harkittu syynsä.

Sisältä Emily ja Emma ovat identtisiä. He ovat molemmat täysiaikaisia vastasyntyneitä. Mutta ulkoisesti niillä on selvä ero: Emily on valkoihoinen ja Emma on mustaihoinen. Kyse ei ole pelkästään eri ihonväristä, vaan myös niiden myös kasvonpiirteet ja hiustyyppi ovat erilaisia.

Vaikka imeväiskuolleisuus on maailmanlaajuisesti jatkuvasti pienentynyt, siinä on kuitenkin selkeitä eroja rotuun perustuen, erityisesti Euroopassa ja Amerikassa. "Emily ja Emma ovat erilaisia yksilöitä, koska haluamme haastaa tiedostamattomia ennakkoluulojemme", Jens selittää. "Meidän on yhteiskuntana tunnistettava ja tuettava eri yhteisöjen todellisia ongelmia sekä haasteita."

Vaikka simulaatio ja todella realistisen sekä elämyksellisen kokemuksen luominen eivät olekaan mitään uutta lääketieteen alalla, SIMCharactersin tarjoama palvelu on lajissaan ainutlaatuinen. Edistyneen teknologian saumaton yhdistäminen kiistatta todentuntuiseen ulkoasuun ja tuntumaan muuttaa simulaation täydelliseksi aistiharjoitukseksi ja osaamisharjoitukseksi. Suurten tunteiden simulaatio antaa koulutettaville mahdollisuuden kehittää empatiaa ja sopeutua sanattomaan viestintään, joka muuttaa potilaan hoitoa aidosti autenttisen hoitotilanteen avulla.