Monien Euroopan maiden terveydenhuollossa on vakava henkilöstöpula. Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen kattojärjestö EPSU ja monet muut järjestöt ovat jo useiden vuosien ajan ilmaisseet huolensa siitä, että EU:ssa on noin 2 miljoonan terveydenhuollon ammattilaisen vaje. Englannin julkisella terveydenhuoltojärjestelmällä (NHS) on ollut jo vuosien ajan lähes 100 000 avointa työpaikkaa, joista noin 40 000 on ollut hoitajapaikkoja.

Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2020 ensi kertaa julkaisemassa hoitotyötä maailmanlaajuisesti käsittelevässä State of the World's Nursing (SOWN) ‑raportissa todettiin, että hoitajien määrä koko maailmassa oli 27,9 miljoonaa, ja arvioitiin, että pulaa oli maailmanlaajuisesti 5,9 miljoonasta hoitajasta¹.

Hoitohenkilöstön ikääntyessä 17 prosentin odotetaan jäävän eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. 4,7 miljoonaa uutta hoitajaa on koulutettava ja palkattava pelkästään nykyisen työvoiman määrän säilyttämiseksi – puhumattakaan puutteiden paikkaamisesta. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan yhteensä 10,6 miljoonaa hoitajaa lisää.

Pandemia on lisännyt ja pahentanut maailmanlaajuista hoitajapulaa ja selvästi lisännyt terveydenhoitohenkilöstöön kohdistuvia riskejä, kuten työperäisiä infektioita, stressiä ja työuupumusta, mikä johtuu koronapotilaiden hoitamisesta kuukausien ajan. Joissakin maissa hoitajat ovat lisäksi kohdanneet fyysistä väkivaltaa ja psykososiaalista leimautumista.

Tulevaisuudessa yhä useammat hoitoalan koulutusohjelmat hyödyntävät simulaatiota, jotta ne voivat saada enemmän aikaan vähemmällä vaivalla ja vastata näin kiireellisiin tarpeisiin jatkuvasti. Seuraavaksi kerromme, miten hoitajakoulutuksen simulaatio auttaa oppilaitoksia valmistamaan hoitajia käytäntöä varten vuonna 2022.

Simulaatioharjoitusten lisääminen on yksi mahdollisuus varmistaa, että oppijat saavat harjoitella riittävästi kliinisiä taitojaan.

Kun simulointi yhdistetään suoritustietojen objektiiviseen mittaamiseen ja arviointiin, se voi auttaa luomaan tehokkuutta. Simulaatioiden avulla varmistetaan, että jokainen oppija saa laadukkaan ja yhtenäisen koulutuksen. Suorituskykytiedot voivat auttaa paljastamaan yksilö- tai ryhmätason ongelmat varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan korjata välittömästi. Tuloksena on tehokas koulutus, jonka avulla valmistuu käytännön hoitotyön toteuttamiseen pystyviä tulevaisuuden hoitajia.

Tulevaisuudessa monissa koulutusohjelmissa aiotaan jatkaa simulaation ja muiden tekniikoiden hyödyntämistä sekä lähi- että verkko-opetuksen helpottamiseksi. Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa kartoitettiin sairaanhoitajakoulutuksen tulevia teknologiatrendejä 450:ltä sairaanhoitajakoulutuksen hallinnon ja opetushenkilökunnan jäseneltä sekä johtajalta. 39 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa tarjota enemmän verkkokursseja pandemian jälkeen⁶. 48 prosenttia ilmoitti aikovansa investoida virtuaaliseen simulaatioon enemmän kahden seuraavan vuoden aikana, ja 34 prosenttia ilmoitti aikovansa investoida enemmän realistisiin harjoittelunukkeihin⁷.

Kun yhä useammat koulutusohjelmat käyttävät monia eri simulaatiomuotoja, jotkut simulaatiokeskukset ottavat käyttöön tapoja simulaatiotoimintansa järjestämiseksi ja sen sovittamiseksi oppimispolkuihin. SimZones-kehys on yksi lähestymistapa. Alun perin Bostonin lastensairaalan simulointiohjelmaa varten kehitetty SimZones on järjestelmä, jolla simulaation toteutusmenetelmiä voidaan sovittaa erityisiin oppimistarpeisiin⁸. Se erottaa simulointitoiminnot neljään vyöhykkeeseen ja lisää oppimistavoitteiden monimutkaisuutta opiskelijoiden edetessä kunkin vyöhykkeen läpi.

Tämän vaiheittaisen simulaatio-oppimismatkan ansiosta opiskelijat oppivat ”kävelemään ennen juoksemista” eli voivat pohjata uutta oppimaansa vanhaan tietoon ennen oikean potilaan hoitoa.